Abstract
Suomessa on laajalti keskusteltu yhteiskunnan ja poliittisen keskustelun polarisaatiosta. Kuitenkin teoreettisesti ja empiirisesti tutkimus poliittisesta polarisaatiosta, sitä määrittävistä jakolinjoista sekä sen vaikutuksista Suomessa on vielä melko vähäistä. Tämän artikkelin tarkoituksena on esittää, miten polarisaatiota voidaan tarkastella Suomen olosuhteissa. Sen erimerkit keskittyvät maahanmuuttoasenteisiin, mutta teoreettisesti sen argumentit ovat yhteensopivia myös muiden poliittisesti merkittävien asiakysymysten kanssa. Suomessa poliittista polarisaatiota ei tulisi tarkastella vain puolueiden ja äänestäjien ideologisen välimatkan avulla, vaan on etsittävänä niitä yhteiskunnallisia jakolinjoja, joissa kahtiajakautuminen on ilmeisintä. Artikkeli tarkastelee sekä alueellisesti että paikallisesti tapahtuvan asuinympäristöjen erilaistumisen merkitystä yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien voimistajana sekä poliittisen polarisaation synnyttäjänä. Lopuksi artikkeli keskustelee mahdollisista keinoista hillitä näitä kehityskulkuja.
Cite
CITATION STYLE
Leino, M. (2022). Asuinympäristöt erilaistuvat, yhteiskunta polarisoituu. Politiikka, 64(3). https://doi.org/10.37452/politiikka.119902
Register to see more suggestions
Mendeley helps you to discover research relevant for your work.