Katsaus: Maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen käyttö, erot kantaväestöihin ja erojen taustatekijät

Abstract

Immigration is a growing phenomenon both in Europe in general as well as in Finland. This nar­rative literature review summarizes Finnish and international literature on immigrants’ mental health service use and underlying causes. There are many risk factors associated with immigra­tion which might predispose to mental health problems, such as separation from family, cultur­al and linguistic barriers and possible traumatic events in the country of origin. Some immigrant groups, especially refugees, have an increased risk of developing mood disorders and psychoses. De­spite this, immigrants use mental health services less than native populations, although the results have varied with regard to country of origin, host country, reason for migration and type of service. Reasons behind the low service use might include lack of awareness of what mental health problems are, what kind of treatment is available for them, how to access services, stigma related to mental health problems, turning to alternative treatment methods and linguistic and cultural barriers. To decrease the disparities it is important to both convey information to immigrants as well as offer health care employees tools to encounter people of different cultural backgroundsMaahanmuutto on lisääntyvä ilmiö niin Euroopassa ylipäätään kuin Suomessakin. Tämä kuvaileva katsaus vetää yhteen suomalaista ja kansainvälistä kirjallisuutta maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen käytöstä sekä eroja selittävistä taustatekijöistä. Maahanmuuttoon liittyy monia riskitekijöitä, jotka altistavat mielenterveydenongelmille, kuten ero lähiomaisista, kielelliset ja kulttuuriset muurit sekä mahdolliset traumaattiset tapahtumat lähtömaassa. Joillain maahanmuuttajaryhmillä, etenkin pakolaisilla, onkin havaittu kohonnut riski mielialahäiriöihin ja psykooseihin. Tästä huolimatta maahanmuuttajat käyttävät keskimäärin vähemmän mielenterveyspalveluita kuin kantaväestöt, vaikka tuloksissa onkin havaittu eroja lähtömaan, tulomaan, maahanmuuton syyn ja palvelun tyypin suhteen. Syitä vähäisemmäksi jäävän käytön taustallasaattavat olla vähäisempi tieto siitä, mitä mielenterveysongelmat ovat, millaista hoitoa niihin on tarjolla, miten mielenterveyspalvelujen piiriin hakeudutaan, mielenterveydenhäiriöihin liittyvä stigma, vaihtoehtoisten hoitomenetelmien puoleen kääntyminen, sekä kielelliset ja kulttuuriset muurit. Erojen vähentämiseksi on tärkeää sekä välittää tietoa maahanmuuttajille että tarjota terveydenhuollon työntekijöille välineitä kohdata eri kulttuureista tulevia.