Psykososiaalinen käsitteenä ja haavoittuvien elämänkulkujen kehyksenä

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan psykososiaalista työotetta kohdatuksi tulemisen näkökulmasta kahden aineistokokonaisuuden pohjalta: nuorten itsemurhat vanhempien kertomina kokemuksina ja yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden naisten kertomuksina. Metodologinen ote perustuu narratiiviseen haastattelututkimukseen ja fenomenologisesti painottuneeseen kokemusten tutkimukseen. Alkuperäisten, lähes 40 vuoden ajalle sijoittuvien aineistojen pohjalta on rakennettu kaksi tarinallista aineistoa: Psykiatrisen kehystarina ja Kodittomuuden tarina. Tarinat osoittavat psykososiaalisen työskentelyotteen merkityksen niin laaja-alaisesti marginalisoituneissa kuin traumakokemusten kuormittamissa ja taloudellisesti hyväosaisissa tilanteissa edellyttäen, että asiakas-työntekijä-vuorovaikutussuhteessa tavoitetaan asiakkaan subjektiivisille kokemuksilleen antamat merkitykset. Traumasensitiivinen osaaminen psykososiaalisen työskentelyn yhtenä osa-alueena on perusteltua sisällyttää sosiaalityön koulutukseen.