”Se nyt kuuluu tähän ikään” – eturauhassyöpäpotilaiden tulkintoja ikääntymisestä osana syövän sairastamista

Abstract

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, johon sairastutaan yleensä vanhemmalla iällä. Monet elävät vanhalla iällä syöpähoitojen aiheuttamien sivuvaikutusten kanssa. Aiemmin on osoitettu, että ikä voi olla resurssi vakavan sairauden yhteydessä. Esimerkiksi sopeutumisen on todettu olevan helpompaa vanhemmille miehille. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten yli 65-vuotiaat eturauhassyöpäpotilaat tulkitsevat ikääntymistä ja ikää osana syövän sairastamista ja millaisiin asioihin ikä resurssina liittyy eturauhassyöpää sairastavilla miehillä. Aineisto koostui 35 yksilöhaastattelusta, jotka analysoitiin diskurssianalyysilla. Miehet asemoivat itsensä voimakkaasti ikämiehen positioon, josta käsin he kuvasivat syöpää pienenä vaivana, eivät henkeä uhkaavana sairautena. Positio oli mahdollista ottaa käyttöön kronologisesta iästä riippumatta. Ikämiehen positio auttoi tulkitsemaan eturauhassyöpää arkisena asiana ja hoitojen tuomia sivuvaikutuksia normaaleina ikääntymiseen liittyvinä muutoksina. Tutkimus vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa esiin nostettua havaintoa siitä, että ikä toimii merkittävänä resurssina jäsennettäessä ikämiehen elämää ja arkea eturauhassyövän kanssa. “It just belongs to this age” – interpretations of ageing as part of living with prostate cancer Prostate cancer is the most common cancer in men. However, it rarely leads to death and thus many people spend their older years with cancer or treatment side-effects. Prior studies have illustrated that age can be a resource in the face of serious illness. For example, adaptation has been found to be easier for older men. This article examines how prostate cancer patients over the age of 65 interpret aging as part of living with cancer; and with what things age as a resource is associated. The data consists of 35 individual interviews, which were analyzed using discourse analysis. The men positioned themselves strongly as elderly men regardless of their chronological age. The position of an elderly man allowed them to describe cancer as a small ailment rather than a life-threatening illness. The study confirms that age can be a significant resource for living with prostate cancer.