Kuinka käsitellä maailman ongelmia? Traagisuus ja toivo ympäristökasvatuksessa

Abstract

Artikkeli tarkastelee ympäristökasvatuksen haasteita nykytilanteessa, jossa ympäristökysymysten suhteen esiintyy erilaisia psykologisia torjuntareaktioita. Ympäristökasvatus ymmärretään tässä laajasti: se sisältää myös kestävän kehityksen kasvatuksen ja sen toteuttamisalana ovat eri oppiaineet sekä kasvatustilanteet. Artikkelin metodina on systemaattinen analyysi eri tieteenalojen tutkimustuloksista ja niissä käytettävien käsitteiden merkityksestä. Analyysin perusteella esitetään suosituksia siitä, millä tavoin ympäristökasvatuksessa olisi tuotava esiin sekä traagisuutta että toivoa. Maailman ongelmia on käsiteltävä riittävällä vakavuudella, jotta ihmiset pitävät ympäristökasvatusta uskottavana ja kokemusmaailmaansa vastaavana. Samalla on huolehdittava siitä, että draaman kaari vie kohti voimaantumista, jossa toivo on keskeinen merkityksen antaja. Artikkeli tarkastelee narratiivien, tunteiden, eksistentiaalisten kysymysten ja henkisyyden roolia tällaisessa ympäristökasvatuksessa. Se päätyy suosittelemaan taideperustaisten menetelmien käyttöä.